29.9.2009

sunnuntai- ei yksikään nappi hukassa

Sunnuntaina sain taskukyydin syksyyn. Matkustin ensin junalla Helsingin keskustaan, ja sen jälkeen kurkistin taskusta aina kun vain uskalsin, eli aika usein. Muutama vastaantulija hymyili minut nähdessään, ja alkoi yhtäkkiä ujostuttaa.

Täällä huomataan paljon asioita, mutta harva uskaltaa näyttää huomanneensa. Sunnuntaina on leppoista, ihmisten tuntuivat nauttivan viikon viimeisestä päivästä.

Pidän syksytä! On mukava kellahtaa lehtien viereen. En kuitenkaan uskaltanut loikoilla pitkään, ettei tuuli olisi lennättänyt minua.. ties minne! En tunne vielä Helsinkiä niin hyvin, että osaisin tuttuun taskuun, enkä tohdi keneltäkään pyytää apua. Ehkä uskaltaisin, jos olisi äärimmäinen hätäilanne.



varvas!



elintärkeä hakaneula, joka pitelee kankaanpalaa kiinni minussa




kippurasormet!

Syksy näyttää myös hitusen tältä helminauhalta!







Makoilin maassa hetken, kunnes tuli pimeä. Tasku jatkoi matkaansa, valoja syttyi taloihin ja kaduille. Nukahdin matkalla kotiin.
Tiesin jo ennen unia tämän päivän olleen jännittävä. Koska en käy koulussa, päiväni kuluvat millon minkäkin arkisen askareen parissa. Joka päivä on jokin pieni esine hukassa, ja aikani menee miettiessä, missä näin sen viimeksi, ja missä tämä esine mahdollisesti mahtaa olla. Joskus tuo miettiminen ja haeskelu ei ole ollenkaan mukavaa, mutta useimmiten sillä saa kulutettua kiitettävästi aikaa. Mikä riemu onkaan, kun rakkaan pikkutavaran sattuukin löytämään jostakin kolosta!
Hosuli toivottaa kaikille.. mieluisaa syksyn aikaa!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saat soperruksen!