11.11.2012

Isänpäivä

Vanha kansa juhlii nimipäiviä, nykyajan ihmiset pääasiassa syntymäpäiviä. Nimipäivän juhlintaperinne ei ole juurtunut vielä tähän mieleen, ja syntymäpäivät tuppaavat hatarasta päästä ja kalenterista unohtumaan. Siksi isänpäiväperinne elää, ainakin tässä purkissa!
                                                  Hosuli pitelee käsissään isänpäiväkorttia                                            

Isänpäivänä ei juhlita vanhenemista, vaan sitä että on olemassa isähenkilöitä. En valitettavasti päässyt käymään lapsuudenkotona isänpäiväviikonloppuna, mutta kortti ja kinuskisuklaa ehtivät viime tingassa perille.

Tämän vuoden isänpäiväkortti oli huuliharpun muotoinen, koska se on Erään Hosuliperheen Isän mieliharrastus.


 Äiti sai puhelun perjantaina: "Huolehi sitten ettei isä pääse postilaatikolle ja uskottele ettei se oo saanu yhtään pakettia!" Salajuoni!  Hähäää!!!
 Perinteenä on ollut viedä päivän henkilölle kahvit sänkyyn aamulla, mutta tänä aamuna kahvinkeitin surisi ainoastaan yhden kupin verran.
Päivän Henkilö! Onnea Isä!

-Ruut

Hosulin sanoin:
Perheen Isä on hiljainen mies, mutta minulle ollut kovin kiltti. Kommunikaatiomme on hiljaista yhteisymmärrystä: minä istun neulottuna pieneläimenä ja kuuntelen kun Perheen Isä keksii uuden virityksen huuliharppuunsa tai keksii liimata kuusi harppua yhdeksi soittimeksi. Perheen Isä pitää kinuskista ja sahaa hienoja puita, myös hienoille herroille. Perheen Isällä on pitkät hermot ja rajattoman lempeä luonne.

1 kommentti:

Saat soperruksen!