11.10.2018

Näitä sarjoja katson Yle Areenasta

Olen kokeillut ilmaiset jaksot Netflixiä, HBO Nordicia ja CMorea. Näitä maksullisia suoratoistopalveluita ei ole kotitelevisiossa sen jälkeen näkynyt, kun hiffasin, että Yle Areenasta näkee paljon hyvää sisältöä ilmaiseksi. Osa sarjoista on näkyvillä vain rajatun ajan, ja jos luet tätä postausta myöhemmin, on mahdollista etteivät linkit enää toimi.


Kaksi tyyppiä tapaa sattumalta kadulla, ja siitä seuraa heilastelua monen mutkan kautta. Ärsyttävää puhumattomuudesta johtuvaa draamailua, mutta jostain syystä tämä koukuttaa sopivasti. Norjalaista sarjaa on nähtävissä kaksi kautta.



Tanskalaislähtöinen Nadja ja hänen äitinsä elävät kodittomina Los Angelesissa. Nadja on raskaana, ja haaveilee siitä, että hänen lapsellaan olisi vakaa tulevaisuus. Takaisin Tanskaan he eivät haluaisi kodittomuudesta huolimatta palata.



Norjalainen mediapersoona, hattaratukkainen Line matkustaa tässä sarjassa maailman ympäri ilman rahaa. Matkaliput on ostettu, mutta ruokailu ja majapaikat löytyvät sosiaalisen median kautta eri ihmisten kodeista. Line on hauska, rento ja ihanan nolo tyyppi. Tällaisella matkalla on mukana mielellään.


Line ja matka kehoihin

Voiko lempeydestä omaa kehoa kohtaan puhua liikaa? En usko! Toisessa sarjassaan Line pohtii kehoa ja kehoon liittyviä iloja ja suruja. Lohdullista hyvän mielen katsottavaa. Tästä mieleen jää erityisesti jakso, jossa Line kokeilee olla viikon ilman meikkiä. Tämä sai pohtimaan myös omaa suhdetta meikkaamiseen ja muuhun ehostukseen.


Liberty

Tanskalainen Jakob Ejesbo vietti nuoruutensa Afrikassa Pohjoismaisten kehitysprojektien ympärillä. Näistä aineksista syntyi kolme fiktiivistä kirjaa, eli Afrikka-trilogia. Yksi kirjoista on tehty nyt televisiosarjaksi. Ejesbo ei itse ehtinyt nähdä sarjaa, koska hän menehtyi syöpään vuonna 2008.

Libertyn kerronta on koukuttavaa, ja katsojalla on koko ajan kammottava tunne, että kohta tapahtuu jotakin. Ja niin tapahtuukin, hyvää ja kamalaa ja kamalan hyvää. Pohjoismaisia ei esitetä pelkästään hyviksinä, vaan mätää löytyy molemmilta puolilta. Vastakkainasettelu paikallisten ja pohjoismaisten välillä on vahva, mutta samalla raja on häilyvä, koska molemmat tarvitsevat toisiaan.

Sarjan katsomisen jälkeen haluaisi lukea Jakob Ejesbon Afrikka-triolgian, mutta kirjoja ei ole ainakaan toistaiseksi käännetty suomeksi. Hauskaa on, että yksi Libertyn hahmoista näyttää aivan nuorelta Ejesbonilta.



Tässäpä pari suositusta syysiltojen varalle. Oletko katsonut jotakin näistä? Mitä sarjaa sinä katsoit viimeksi? Saa suositella!

Terveisin: Ruut

3.10.2018

Salaisen konttorirotan muistiinpanoja, eli avokonttorin pelisäännöt

Kuten tiedätte, olen ollut toimituksessa nuuskimassa hyvän tovin oikeiden töiden ilmapiiriä. Kerran unohduin kahvikomeroon viikonlopuksi, ja voin kertoa, että maanantaina oli hyvä väpä kahvinpurujen ja sokeripalojen imeskelyn jälkeen.

Eräs henkilö siirsi minut huomaavaisesti keittiön tasolle, josta pystyin paremmin tarkkailemaan tapahtumia. Nyt kerron teille havaintojani avokonttorielämästä.


Kahvihuoneessa asioidaan nopeasti. Ovet suljetaan, jotta ruoan haju tai puheen ääni ei kuulu muualle konttoriin.

Työpaikalta hiivitään pois hattivattien tavoin. Lähtiessä sanotaan ”huomiseen”, hiljaa, huomiota herättämättä. ("HURAA!!"ei käy.)

Jos tarjolle on laitettu pullaa, ei sovi innostua. Pullat voivat olla vieraille taikka pomolle. Pullien ohi kävellään naama värähtämättä. 



Jokainen pesee oman kahvikuppinsa.

Jokainen niistää oman nenänsä.


Jokainen pesee omat käpälänsä.

Jos työkaverilla on hienot töppöset, niitä ei lainata kesken päivän kysymättä lupaa.

Bonus tip:


Vieruskaverin herkullista finniä ei saa mennä kommentoimaan.


Muista eväsnaksu ja kahvimaksu! Tuleeko muita konttorisääntöjä mieleen? 

Ystävällisin terveisin: Hosuli, neulottu pieneläin, Suomen Hosuli- ja Pieneläinliitto

26.9.2018

Etikettivirheitä Italiassa | Nolo matkailija kahvitiskillä

Kahvihammasta kolottaa Italian Sardiniassa. Saarella, jossa vaahdotetun maitokahvin saa parilla roposella jopa pienestä rantakioskista.

Mitäs niitä maitokahveja olikaan? Cappucino, Moccachino, Latte... Äh, latte taitaa tarkoittaa täällä pelkkää maitoa. Olisi karmivaa jos kahvinhimoissani tilaisin epähuomiossa pöterön kuumaa maitoa. Ei lattea siis.


Mennään Cappucinolla! "Zau! I'd like to have one cappucino, thank you!", sanailen puoli viiden aikaan kaffetiskillä. Kahvinvalmistaja henkäisee syvään, hymyilee vähän ja tarttuu toimeen.

Äh, tuo zau taisi olla se epämuodollinen tervehdys. Zaukkailin juuri tuntematonta asiakaspalvelijaa vanhan tutun tapaan. Lisäksi tilasin maitokahvin väärään aikaan.

Italiassa cappucino on vain aamukahvi. Cappuccion tilaaminen aamun jälkeen on sama, kun huutelisin kadulla "HYVÄÄ HUOMENTA!!" pitkin päivää.

Kahvi maistuu joka tapauksessa hyvältä, vaikka syyllistyin kahteen etikettivirheeseen. Täydellinen kahvi maksaa euron ja viisikymmentä senttiä. Siirryn nauttimaan kahvin pöytään.

Kolmas etikettivirhe: kahvi olisi kuulunut hörppiä tiskillä. Töppäilyistä huolimatta Juhlamokkaa ei ole ikävä.

Myöhemmin selviää, että maitokahvin tuskissa on sopivaa tilata macchiato, joka on pienessä kupissa tarjoiltu espresso tilkkasella maitoa. En pidä siitä – vielä.

Miten sinä juot reissukahvisi? Onko reissatessa tullu probleemia kahvivalintojen kanssa?

Terveisin: Ruut

PS. Kuvissa näkyvä kahvi on huoltoasemalta tilattu suklaakahvi kaikilla mahdollisilla lisukkeilla.

19.9.2018

Klassikot vaihtoon | Marimekon jokapoika

Sain kymmenisen vuotta sitten lahjaksi Marimekon keltaraidallisen jokapoika-paidan. Se oli kaunis epätasaisine raitoineen ja metallinappeineen, mutta jostain syystä käytin vaatetta vain kaksi kertaa kymmenen vuoden aikana. Se oli vähän liian iso ja vähän liian keltainen. Minulla oli vaatteessa aina jotenkin vääränlainen olo. 

Laitoin vaatteen kiertoon Zadaa-sovelluksen kautta. Kun sain keltaisen jokapojan myytyä, ostin käytettynä harmaaraidallisen. Epäilin aluksi mahtaisiko lasten 150-senttinen paita mahtua minulle, mutta otin riskin ja se kannatti.


Zadaa-sovellus on muuten mainio kauppapaikka, vaikka provisiot ovat siellä todella korkeat. Esimerkiksi viidenkymmenen euron vaatteesta myyjälle jää käteen 44 euroa. Toisaalta Zadaassa saa myytyä merkkivaatteita kalliimmalla, mitä muualla. Tämä siksi, että sovelluksessa on valmiiksi ostajaryhmä kuulolla. Tavalliset vaatteet kannattaa edelleenkin myydä kirpputorilla.

Olen myynyt Zadaassa muutamia Marimekon vaatteita, ja tein testin. Laitoin samat vaatteet myyntiin tori.fi-palveluun ja Zadaaseen. Torissa oli myynnissä samat vaatteet sillä hinnalla, mitä Zadaassa myyjälle jää käteen. Ei yhteydenottoja torin kautta. Ehkä tässä tosiaan on perää, että Zadaassa liikkuu trenditietoista väkeä, joka on valmis myös maksamaan löytäessään jotain miellyttävää. Ja Marimekkohan on nyt valtava trendi.

Vinkkinä siis, että nyt on aika myydä kaapissa lojuvia Marimekkoja, ne nimittäin menevät käytettynä hyvin kaupaksi!

Löytyykö sinulta jotakin Marimekon klassikoita? Jos löytyy, niin mitä?

Mukavaa loppuviikkoa!

Toivoo: Ruut

13.9.2018

Valkoinen matto puhtaaksi sappisaippualla

Valkoinen puuvillamatto oli kaupassa houkuttava, ja lattialla kaunis. Vaalean maton puhtaanapito on osoittautunut kuitenkin käytännössä hankalaksi.

Jokainen matolle tippunut roska hiertää valkoiseen väriin jäljen. Matolle ei missään nimessä voi astua millään kengillä, eikä yövieras voi laskea aamukahvikuppostaan patjan vierelle. Kun puita kantaa vajasta kakluunan eteen, jotain varisee maton saumojen väliin ja sinne ne myös jättävät jälkensä. Koiran käpälä jättää jäljen, samoin matolle kaatunut kokis, kahvista puhumattakaan.

Kerran matolle kaatui kupillinen maitokahvia, ja puuvillaan jäi mehevä jälki. Oli talvi, enkä siihen hätään keksinyt missä maton voisi kuivata. Hädissäni kokeilin tahraan pyykinpesukoneeseen tarkoitettua tahranpoistoainetta, ja se jätti ruskeaan tahraan myrkynsinisen värin.


Ensin suihkuttelin sumutinpullolla kuivuneeseen maitokahvitahraan lämmintä vettä. Laitoin tahran alle muovipussin, jotta kosteus ei imeytyisi lattiaan asti. Hieroin sappisaippuaa niin, että se vaahtosi. Jätin vaahdon, saippuat ja matot niille sijoilleen pariksi tunniksi, jonka jälkeen suihkuttelin vettä lisää ja hankasin kohtaa rätillä. Toistin tämän ehkä neljä kertaa, kunnes tahra oli hävinnyt.

Valkoisen maton voi siis saada puhtaaksi. Tahra, jota lähdin puhdistamaan oli kuivunut ja tumma. Olin yllättynyt, että sain tahran puhtaaksi sappisaippualla.

Onko sulla valkoisia tekstiilejä kotona? Mitkä on parhaat tahranpoistoniksit?

Terveisin: Ruut

5.9.2018

Valkoisella valheella on paikkansa

Hosuli istuu Suomen Turussa, takapuoli tomaattikasvin multaa vasten.
"Se Italian loma oli tylsä ja naksut suolattomia", Hosuli valehtelee sujuvasti, ettei tomaatille tulisi paha mieli.


En viitsi korjata väitettä, koska täytyy pieneläimelläkin olla oikeus puhua joskus puutaheinää.

"Matkan aikana on tullut monta uutta pikkutomaattia", Hosuli havainnoi.
"Et varmaan pahastu, jos maistan tuon yhden. Se on niin pullea ja punainen", Hosuli tiedustelee.

Hauskaa alkanutta viikkoa!

Ruut

2.9.2018

Sardiniasta sanottua

Kävin reissulla Italian Sardiniassa, ja toin sieltä tuliaiseksi merikaipuun, pienen kahvipannun, paljon saippuaa, palaneen ihon ja kahvia. Luulen, että samanlaista kahvia ei mistään muualta saa, niin intohimoisesti italialaiset tuntuvat kahvin valmistukseen suhtautuvan.

Reissulla kävimme Costa Paradisossa, Algherossa, Sassarissa ja Badesissa. Huristelimme vuokra-autoilla pieniä rannikkoteitä. Auton vuokraaminen tuntuu olevan Sardiniassa lähes pakko, jos jotakin haluaa nähdä. Välimatkat on vaikeakulkuisia, eikä joukkoliikennettä juuri ole. Olimme rannoilla usein ainoat selkeästi kalpeat henkilöt, ja vasta lentokentällä törmäsin ensimmäisiin suomalaisiin. Rauhassa sai siis italiaa kuunnella ja fiilistellä valoa.

Huomasin ennen reissua, että Sardiniasta on kirjoitettu melko vähän, joten näitä Sardinia-aiheisia postauksia on tulossa lisää. Jos aihe ei kiinnosta, niin skippaile Italia-teemaiset postaukset. Ei huolta, tulen lähiviikkoina kirjoittamaan myös muista aiheista!

Oletko sä käynyt koskaan Italiassa? Missä päin ja mitä pidit? 

Syksy on virallisesti täällä. Toivottavasti sinun arkeen paluu on ollut mukavan pehmeää!

Näissä tunnelmissa: Ruut