Avoin kirje kirsikkatomaatille

Hyvä tomaatti,

sinä olet kaunis kasvi, mutta minusta tuntuu että sinä et jaksa tätä kesää enää.

Me olemme yrittäneet viedä sisään kylminä öinä, tukea ja kastella. Kerran kastelimme liikaa, mutta sen jälkeen vaihdoimme mullat ja aloimme sumuttelemaan lehtiäsi, joilla kurottelit kohti valoa.

On täysin ymmärrettävää, jos ei jaksa. Voi olla, että aiemmin siellä puutarhassa, tai kuljetusvaiheessa, tai kaupassa on sattunut jotakin mitä sinä et voi unohtaa. Niin meillä pieneläimilläkin on asioita, joita vaan ei voi unohtaa vaikka haluaisi.

Sinulla on tässä mukava paksu tukikeppi ja muutama pehmeä lanka ja aurinkoinen paikka. Lupaan, että en kastele sinua liikaa. Mutta jos sinä et jaksa, niin ei tarvitse, voit laskea lehtesi. Me emme sitä millään tavoin toivo, älä ymmärrä väärin rakas tomaatti. Me vain haluamme, että sinä kasvat taikka lakastut kuten sinun on hyvä olla.

Minä jään tähän vielä täksi yöksi, jos et pahastu. Takapuoleni pintamateriaali saattaa kastua, mutta yritän kuivatella sitä kääntymällä aamun koittaessa hieman enemmän auringon valoon.

Ai niin, minä olen Hosuli, ja asun tuossa keltaisessa talossa ja olen kiinnostunut ihan kaikesta. Tässä on käpäläni.

Jutteletko sinä kasveille?

Ystävällisin terveisin: Hosuli, neulottu pieneläin